Ja näin saatiin tämän vuoden Ciné päätökseen. Täytyy myöntää, että hieman olin pettynyt tarjontaan. Kolmesta suosikkielokuvastani yksi (Pianonopettaja) oli uusintaesitys, eikä sellaisia täyden kympin elokuvia osunut kohdalleni yhtään. Ensi vuonna tiedän paremmin ainakin välttää kaikki koululaisesityksiä. Muutenkin luulen, etten ihan samanlaista kolmen kympin maratonia taida ensi vuotta kiskaista.
Mutta käydään nyt läpi vielä viimeisen päivän saalis.
28. La vie d'artiste (The Artist's Life, 2007)
Menin elokuvaan toivoen jonkinlaista satiiria taideväestä - ja sellainen tämä olikin. Ymmärsin, että olin toivonut vähän terävämpää satiiria. Elokuva seuraa muutamaa taiteilijuutta tavoittelevan pikkutekijän ponnisteluja. He oppivat, ettei kaikista vain tule suuria taiteilijoita. Komediaksi elokuva ei ollut tarpeeksi hauska, muuksi se ei ollut tarpeeksi viiltävä. Kirjailijaksi haluava miespuolinen ranskanopettaja oli elokuvan ainoa kiinnostava hahmo. 2½/5.
29. Bellamy (2009)
Ranskalainen rikoselokuva suoraan liukuhihnalta joutaisi suoraan televisioon. Gerard Depardieu on kai ranskalaisia näyttelijäsuuruuksia, mutta Bellamy ei tarjoa mitään, mitä ei olisi jo sataan kertaan nähty samanlaisissa elokuvissa. 1+/5.
30. Camino (2008)
Varsin toimiva elokuva seuraa nuoren tytön asteittaista tuhoutumista sairauksien kynsissä, ja esittää katolilaisuuden varsin kyseenalaisessa valossa. Jokainen iloinen käänne elokuvassa tyrmätään tylysti melkein samantien. Camino on ehkä vähän turhan pitkä, eikä se nyt varsinaisesti tarjoa mitään erityistä. 3-/5.
31. Come dio comanda (As God Commands, 2008)
Elokuvassa olisi ollut potentiaalia, mutta nyt se tyytyy poukkoilemaan, enkä oikein saanut punaisesta langasta kiinni. Uusnatsi, uusnatsin poika ja näiden onnettomuudessa jonkinlaisen aivovamman kärsinyt kaveri touhottavat pikkukaupungissa. Kuitenkaan elokuvassa ei vaikuttaisi olevan uusnatsismin sovittamisesta nyky-yhteiskuntaan, vaikka asian pintaa raapaistaan. Italian työvoimapolitiikkaa (viinaan menevä uusnatsi-isä on vihoissaan, kun tummahipiäisemmät vievät kaikki työpaikat häneltä ja vihannes-kaverilta) raapaistaan, mutta sekin jää sitten vain roikkumaan ilmaan. Vihannes raiskaa ja tappaa nuoren naisen luultuaan tätä suosikkipornofilminsä tähdeksi. Ei siinäkään nyt oikein järkeä - asia ikään kuin vain tapahtuu, ja lopuksi tarina saadaan päätökseen, kun tämä tekee itsemurhan ja paljastuu hirviöksi. No, kaitpa tämänkin katsoi yhden kerran. 2/5.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti