Ei riitä, että hyllyssä on paljon neitseellisiä elokuvia, joita en ole koskaan nähnyt, mutta sitten on paljon niitäkin, jotka olen nähnyt joskus, ja unohtanut sitten juuri sen verran, että ne voi katsoa uudestaan, vaikkeivät olisikaan ikisuosikkeja, joita katson muutenkin mielelläni uusintana. The Life of David Galen ostin kai joskus vuonna 2005, ja katsoin silloin sen kerran. Muistan pitäneeni elokuvasta, joten saattoihan sen katsoa uudelleenkin.
David Gale on filosofian professori Texasin yliopistossa Austinissa. Hän on perheen isä, ja hän toimii kiivaasti kuolemanrangaistusta vastustavassa järjestössä. Lisäksi hänet on tuomittu kuolemaan raiskauksesta ja murhasta, ja hän on pyytänyt nuorta toimittajauranaista, Kate Winsletin esittämää Bitsey (!) Bloomia tekemään hänestä jutun.
Yllätyin vähän lukiessani, että David Galen elämä sai pääsääntöisestä negatiivista kritiikkiä. Elokuva on ainakin minusta ihan hyvä - näyttelytyö on ihan kelvollista tasoa, vaikka Spaceyn paras rooli tuskin on kyseessä, eikä Winslet mitenkään erityisesti loista roolissaan. Minun on kuitenkin toisaalta vaikea löytää valittamistakaan. Jos nyt jotakin niin ehkä se, että elokuva tuntuu lopultakin hieman tavanomaiselta, ja loppuratkaisukaan tulee luultavasti vain harvalle yllätyksenä - tästä en tosin voi olla varma, koska muistin joitain yksityiskohtia.
Ilmeisesti kriitikot onkin suututtanut se, että elokuva esittää olevansa kuolemanrangaistusta vastaan, mutta kuitenkin sitä vastustavat aktivistit esitetään fanaatikkoina. Täällä Suomessa kysymys kuolemanrangaistuksesta harvemmin on pinnalla, ja asia on selvä: naisia ja lapsia vastaan rikkoneet seksuaalirikolliset tapetaan siihen paikkaan, kuten ehkä myös kansanedustajat ja ministerit joidenkin mielestä, mutta muille riittää vankila ja kenties sakkorangaistus. Elokuva jättää kysymyksen avoimeksi, mikä minusta on elokuville ihan sallittua, usein melkeinpä toivottavaa. Viaton mies teloitetaan, eli rangaistusjärjestelmä ei toimi. Kyseessä tosin on tapaus, jota voisi luonnehtia akateemiseksikin, eikä ole selvää, toimiiko kuolemanrangaistus kuitenkin käytännössä. Akateemisen ja käytännön tapauksen ero ei kuitenkaan ole mitenkään kirkas. Olisi tosin saattanut olla parempi, jos loppuratkaisua ei olisi turhaan alleviivattu.
Toinen häiritsevä juttu on se, että kuolemanrangaistuksen puolustajat esitetään Yhdysvaltojen raamattuvyöhykkeen yksinkertaisina juntteina. Luulen, että kuolemanrangaistusta voitaisiin perustella jotenkin järkevästikin, vetoamatta populistisesti tunteisiin ja kuluneeseen sitaattiin Raamatusta. Vaikka Life of David Gale onkin mainstream-elokuvana ihan toimiva, olisi se voinut haastaa katsojiaan vähän enemmänkin. Nyt jää vähän sellainen keskinkertainen maku suuhun, vaikka aineksia olisi ollut parempaankin.
3/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti