Näytetään tekstit, joissa on tunniste gore. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste gore. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Saw 3D (2010)

Ennen vanhaan, pari-kolmekymmentä vuotta sitten, monet kauhuelokuvat jättivät jälkeensä leegioittain jatko-osia. Nyttemmin moni elokuvasarja on loppunut kolmanteen tai neljänteen osaan - paitsi Saw, josta on ilmestynyt nyt seitsemäs osa, jota jälleen kerran tituleerataan sarjan päätösteokseksi. Olen hieman skeptinen sen väitteen suhteen, mutta toisin kuin aiempien osien kohdalla, tällä kertaa ei ainakaan IMDB:ssä liiku vielä huhuja jatko-osasta.

Joten kukaties tämä todella on viimeinen osa. Jos niin kuitenkin on, niin täytyy ihmetellä, miksei tuotantotiimi päättänyt tarjota jotain, mikä poikkeasi sarjan aiemmista osista. Eikun anteeksi, kyllähän tämä poikkeaa: elokuva on kuvattu 3D:nä, joten katsojat pääsevät näkemään kuolemanansat aivan uusin silmin. Siinä se sitten onkin. Mitään muuta uutta elokuva ei tarjoa. Käsissämme on jälleen kerran:

- Avauskohtaus, jossa joku tai jotkut ovat joutuneen Jigsaw'n ansaan, ja jossa joku tai jotkut kuolevat ja joka ei liity milläänlailla loppuelokuvaan.
- Pääuhri, joka joutuu "pelaamaan peliä", jonka seurauksena joukko sivu-uhreja kuolee ja lopuksi pääuhrikin (tämä olisi periaatteessa kai aika paha spoileri, mutta jos olet nähnyt sarjan aiemmat osat, osasit varmasti odottaa tätä).
- Poliisit yrittävät turhaan jäljittää ansanikkareita. Lopuksi hekin ottavat turpaansa.
- En tiedä, mistä osasta lähtien Saw:t ovat olleet tällaisia, mutta Saw 3D:kään ei yritä ollenkaan toimia itsenäisenä jatko-osana, vaan se hukuttaa itsensä niin sanottuun "juoneen", joka on luultavasti kehittynyt vain käsikirjoittajien päissä vasta sitten, kun on pitänyt keksiä jatko-osaan sisältöä käyttäen hyväksi edellisen osan avointa loppua.
- Lopussa on "yllättävä" juonenkäänne.

Toisin sanoen Saw 3D on vain tekosyy tappaa porukkaa mitä erilaisimmilla tavoilla. Tällä kertaa jotkut hahmot näkevät jopa unia ansaan joutumisesta, jotta katsojat näkisivät vähän ylimääräisiä kuolemia ilman, että hahmon käyttöä tarvitsisi jatkossa rajoittaa. Lopun juonenkäänteen pystyy arvaamaan melkein jo näyttelijäluettelosta. Sinänsä on minusta ihan kiva, että tässä palataan sarjan alkuun, mutta loppu jättää silti tilanteen täysin avoimeksi uusia jatko-osia varten.

Saw 3D on tarkoitettu vain sarjan ystäville. Verikekkereistä pitävät saattaisivat ehkä nautiskella punavärin käytöstä ja katsojaa päin sinkoutuvista suolenpätkistä, mutta käytännössä pitää olla jonkin verran kärryillä sarjan niin sanotusta mytologiasta.

Voisin periaatteessa antaa pisteiksi ykkösen, mutta toisaalta sitten kuitenkin elokuva tarjoaa sen, mitä katsoja luultavimmin odottaakin. Myönnän itsekin naurahtaneeni elokuvan aikana muutaman kerran ansanikkareiden mielikuvitukselle ja erikoistehosteille ja myönnän vielä senkin, että toisaalta nautin lopun juonenkäänteestä. Senkin myönnän, että vaikken kovin pitkälle elokuvaa arvosta, tulen sen kuitenkin DVD:llä ostamaan, ja suunnittelen jo nyt Saw-viikkoa. 2/5.


sunnuntai 6. syyskuuta 2009

The Midnight Meat Train (2008)

Minulle avautui syksyllä 2008 ensimmäisen kerran tilaisuus nähdä Clive Barkerin novelliin perustuva The Midnight Meat Train eräillä elokuvafestivaaleilla, mutta jätin sen silloin väliin. En siksi, etteikö olisi kiinnostanut kovasti, mutta ajattelin elokuvan tulevan suomalaiseenkin levitykseen ennemmin tai myöhemmin toisin kuin katsomani vaihtoehdon, jota en enää edes muista.

Loppujen lopuksi Keskiyön lihajuna lunastaa odotukseni: puoleksitoista tunniksi kelvollista gore-viihdettä. Sinänsä se ei ole hyvä elokuva - juonellisesti se on hölmö (olisi ilman lopun paljastustakin, mutta se hölmöyttää juonta edelleen), ja tunnelma jää jotenkin latteaksi, vaikka yöllinen suurkaupunki hopeanharmaine metroineen antaisi suuret mahdollisuudet miellyttää tätä katsojaa. Ainakin elokuvantekijät olisivat voineet jättää päähenkilön, valokuvaaja Leon Kaufmanin, ärsyttävän tyttöystävän pois. Mitään suurta merkitystä elokuvan teemoilla ei ole, vaan laatijoille on riittänyt että saadaan jonkinlainen tekosyy hakata lekalla päitä irti. Valokuvaaja-sankarimme on kiinnostunut kaupungista ja haluaa tavoittaa sen kamerallaan - ja onnistuu vangitsemaan filmille kylmän, persoonattoman, julman ja väkivaltaisen teurastajan. Sanoisin, että Leon onnistui tehtävässään.

Gore-elokuvana ja kevyenä viihteenä The Midnight Meat Train on ihan kohtuullinen. Kyllä sen katsoo, ja erikoistehosteet päistä pompahtavine silmämunineen hymähdyttänee kyllä meitä kaikkeen turtuneita katselijoita. Vinnie Jones tekee ihan hyvää työtä pääpahiksena hääräävänä, sivuammatiltaan teurastajana toimivana Mahoganyna. Elokuvan miljöö on minun makuuni, eikä MMT teeskentele olevansa mitään korkeatasoinen kauhuelokuva (kuten joku kolmasti kirottu ja umpitylsä Mirrors) - se ei ole tylsä, mikä on tällaisissa elokuvissa usein yksi merkittävä pelastava tekijä.

Olen varmaan joskus lukenut novellin, johon elokuva perustuu, mutta muistikuvani ovat hatarat. Täytynee kerrata Barkerin Veren kirjat, jahka ehdin.

3/5.

lauantai 8. elokuuta 2009

Saw V (2008)

Olen kuukausikaupalla odotellut, että Saw-elokuvasarjan viidennen osan hinta DVD-kaupassa laskisi alennusluokkaan, mutta turhaan. Sorruin lopulta ostamaan rainan itselleni huolimatta kaikista niistä nuivista arvosteluista, jotka elokuva on saanut osakseen.

Ja niinhän se on - ei vitos-Saw juurikaan kehuja ansaitse. Sen lisäksi, että elokuva ei tarjoa edellisiin osiin nähden oikein mitään uutta, vaikuttaisi elokuva myös unohtaneen yhden oleellisen osan aiemmasta viehätyksestä - ansat eivät yritä opettaa uhreilleen mitään. Kuollut pääpiru Jigsaw yrittää ripittää imitaattoriaan tästä, mutta viesti ei ole mennyt käsikirjoittajille perille. Loukkuun tällä kertaa jääneet kyllä ovat pahantekijöitä, jotka ansaitsisivat elokuvan maailmassa opetuksen, mutta ansat vaikuttavat pikemminkin temppuradan esteiltä kuin pirullisilta vertauksilta todellisen elämän moraalisista kysymyksistä. Pelkkä "toimikaa yhdessä, epäitsekkäästi, luottakaa toisiinne" ei oikein vakuuta minua.

Mutta en nyt ihan kokonaan halua lytätäkään. Kyllähän Saw 5 ihan viihdyttävä on, ja sen katsoo mielellään perjantai-illan ratoksi, ja goren ystävien iloksi jotkut ansat ovat ihan hauskoja: kerrankin heiluriansa tekee selvää jälkeä, ja alkupuolen giljotiinikaulapanta-ansa on toimiva. Turha kuitenkaan odottaa mitään järkeä elokuvalta.

Vähemmän yllättäen kuudes osa tekee jo tuloaan. Pakko sekin on tarkastaa, vaikka odotukset olisivatkin matalalla.

2/5.