The Midnight Meat Train (2008)

Minulle avautui syksyllä 2008 ensimmäisen kerran tilaisuus nähdä Clive Barkerin novelliin perustuva The Midnight Meat Train eräillä elokuvafestivaaleilla, mutta jätin sen silloin väliin. En siksi, etteikö olisi kiinnostanut kovasti, mutta ajattelin elokuvan tulevan suomalaiseenkin levitykseen ennemmin tai myöhemmin toisin kuin katsomani vaihtoehdon, jota en enää edes muista.

Loppujen lopuksi Keskiyön lihajuna lunastaa odotukseni: puoleksitoista tunniksi kelvollista gore-viihdettä. Sinänsä se ei ole hyvä elokuva - juonellisesti se on hölmö (olisi ilman lopun paljastustakin, mutta se hölmöyttää juonta edelleen), ja tunnelma jää jotenkin latteaksi, vaikka yöllinen suurkaupunki hopeanharmaine metroineen antaisi suuret mahdollisuudet miellyttää tätä katsojaa. Ainakin elokuvantekijät olisivat voineet jättää päähenkilön, valokuvaaja Leon Kaufmanin, ärsyttävän tyttöystävän pois. Mitään suurta merkitystä elokuvan teemoilla ei ole, vaan laatijoille on riittänyt että saadaan jonkinlainen tekosyy hakata lekalla päitä irti. Valokuvaaja-sankarimme on kiinnostunut kaupungista ja haluaa tavoittaa sen kamerallaan - ja onnistuu vangitsemaan filmille kylmän, persoonattoman, julman ja väkivaltaisen teurastajan. Sanoisin, että Leon onnistui tehtävässään.

Gore-elokuvana ja kevyenä viihteenä The Midnight Meat Train on ihan kohtuullinen. Kyllä sen katsoo, ja erikoistehosteet päistä pompahtavine silmämunineen hymähdyttänee kyllä meitä kaikkeen turtuneita katselijoita. Vinnie Jones tekee ihan hyvää työtä pääpahiksena hääräävänä, sivuammatiltaan teurastajana toimivana Mahoganyna. Elokuvan miljöö on minun makuuni, eikä MMT teeskentele olevansa mitään korkeatasoinen kauhuelokuva (kuten joku kolmasti kirottu ja umpitylsä Mirrors) - se ei ole tylsä, mikä on tällaisissa elokuvissa usein yksi merkittävä pelastava tekijä.

Olen varmaan joskus lukenut novellin, johon elokuva perustuu, mutta muistikuvani ovat hatarat. Täytynee kerrata Barkerin Veren kirjat, jahka ehdin.

3/5.